Sveitsi on kaunis maa luoteis-Euroopassa. Sveitsin pääkaupunkina toimii Bern. Sveitsi koostuu 26:sta kantonista. Naapurimaina toimivat: Italia, Saksa, Ranska, Lichenstein ja Itävalta. Sveitsi on jaettu maantieteellisesti kolmeen osaan; Sveitsin Mittelandiin, Alppeihin ja Juravuoristoon. Pinta-ala on 41 285 neliökilometriä. Sveitsissä on jopa 8 miljoonaa asukasta. Sveitsi on yksi maailman varakkaimmista valtioista, joka johtuu ehkä siitä, että siellä on erittäin kauniit ja suositut vuoristot, ja maisemat, sekä maailman suurimpia kokoontumispaikkoja, sekä järjestöjen pääkonttoreita ja toimistoja, kuten Kansainvälinen työjärjestö, Maailman kauppajärjestö, Punainen risti ja urheilujärjestöjä, kuten FIFA ja kansainvälinen olympiakomitea.
Sveitsi liittyi Yhdistyneisiin kansakunttin ja siellä sijaitseekin YK:n toiseksi suurin tukikohta.
Sveitsissä on oma poliittinen järjestelmä nimeltä Sveitsin liittoneuvosto, jossa on seitsemän jäsentä, jotka hoitavat maan asioita liittohallituksessa.
Sveitsi kuuluu kolmeen eri kulttuuri- ja kielialueeseen, Ranskalaiseen, Italialaiseeen ja Saksalaiseen. Muutamissa alppilaaksoissa puhutaan myös retoromaania. Sveitsiläiset eivät muodosta kielellisesti minkäänlaista yhteinäistä kansakuntaa. Yhteishenki Sveitsissä perustuu enemmänkin yhteiseen Historiaan, yhteisiin arvoihin ja yhdyskuntaan.
Historia:
Tärkeimmät asiat Sveitsin alueen ja valtion historiassa
Kaikista vanhin historiallinen merkki on 150 000 vuotta sitten tehty piikivinen työkalu. Suurin ja tunnetuin löytö on Cotencherissa sijaitseva neanderthalin ihmisten luola, josta on löytynyt paljon 60 000 vuotta sitten vanhoja kivityökaluja. Maataloushistoriasta on löydetty 3800 eaa kuparikaivosjäännöksiä, 2500 eaa pronssijäännöksiä ja rautakauden alettua 800 eaa.
Sveitsiä on kutsuttu Rooman valtakunnan aikana nimellä Helvetia. Sveitsiä on vallattu paljon sinä aikoina, joten tässä on lista ajoista ja hallitsijoista eri aikoina.
Roomalaiset 15 eaa - 400-luku.
Rooman luhistuttua Itäosaa Alemannit, länsiosaa Burgundit.
Ei tarkkaa tietoa ajasta, frankit valtasivat jossain vaiheessa.
Vuonna 800 Sveitsin alueesta osa Kaarle Suuren valtakuntaa,
843 jaettiin itäosa Saksalle Verdunin sopimuksessa,
länsiosa aluksi Lotharille (Kuninkaallinen maanhallitsija), mutta myöhemmin kokonaan Saksalle.
Tämän takia Sveitsissä on Italialaista ja Saksalaista kieltä ja kulttuuria.
Ajatus yhtenäisestä Sveitsitä alkoi kehittyä noin 1400-1500-luvulla
1800-luvulla Sveitsi oli Itävallan ja Ranskan välisten sotien keskellä, jolloin siitä tehtiin Helvetian tasavalta, joka oli Napoleon I:n vallassa. Napoleon I määräsi Helvetian (Sveitsin) valtioliittoon Ranskan kanssa. Vuonna 1815 Sveitsin liittosopimus määrättiin uudestaan, ja Sveitsiin liittyi Geneve mukaan. Tämän takia Sveitsissä puhutaan myös Ranskaa ja siellä on Ranskalaisia vaikutteita kulttuurissa.
1900-luvun kuluessa Sveitsissä tapahtui suuria muutoksia sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Siitä kehittyi monipuoluejärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että talous kasvoi ja elintaso nousi. Sveitsin talous alkoi kasvaa erittäin voimakkaasti 1900-1970- luvulla.
1970-luvulle asti tärkein sektori oli teollisuus, etenkin kellojen ja koneen osien valmistus. Maahan tuli vierastyöläisiä etenkin Italiasta. 1970-luvulla palvelusektori ohitti teollisuuden merkityksen. Maailmansodissa Sveitsi yritti pitää itseään puoleettomana.
Sveitsi liittyi Kansainliittoon Maailmansotien välissä.
Vuonna 1959 Sveitsi liittyi EFTAan, Euroopan neuvostoon 1963, ja vuonna 1986 alettiin harkita Sveitsin liittymistä YK:hon ja Sveitsi liittyi YK:hon vuonna 2002.
Talous
Sveitsin talouden vahvuudet ovat koulutetussa ja erikoistuneessa työvoimassa. Sveitsissä on eniten palvelutaloutta (mitattu vuonna 2003 noin 72%). Tunnetuimmat teollisuustuotteet ovat suklaa,viinit, juustot ja kellot, sekä linkkuveitset. Maatalousihmisiä Sveitsissä on vain 5% väestöstä, vaikka yli 50% pinta-alasta on maataloudelle sopivaa. Sveitsi on sijoittajien suosima maa, koska siellä pidetään pankkisalaisuutta tosi kovalla otteella kurissa. Luonnovaroina tärkeimmät Sveitsissä ovat suola, puu, vesivoima ja maataloustuotteet.
Liikenne
Myös lääketiede on kehittynyt ja suuri taloudellisesti. Sveitsissä on Euroopan tihein rautatieverkko, joka on yli 5000 kilometrin pituinen ja kuljettaa vuodessa noin 450 miljoonaa matkustajaa. Myös alppien läpi on rakennettu rautateitä liikenteen nopeuttamiseksi. Sveitsissä autoillaan myös, mutta moottoriteiden käytöstä veloitetaan maksu. Joka 14 kuukausi täytyy ostaa lappu, joka on voimassa niin kauan, ettei tule sakkoja. Genevessä, Baselissa ja Zürichissa on suurimmat lentoasemat.
Maantiede
Sveitsin pinta-ala on 41 277 neliökilometriä ja kuten sanoin maa voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen osaan; Juravuoristoon, Mittelandiin ja Alppeihin.
Suurimpia järviä Sveitsissä ovat Bodenjärvi, Genevejärvi ja Neuchâtelinjärvi. Sveitsin maan läpi kulkevat alpit, joista 20% onkin Sveitsissä. 20% Alpeista on Sveitsin maasta 60%. Sveitsissä on yli 100 vuorta, joista isoimmat ovat huipusta mitattuna +/-
4000 metrin korkeudessa merenpinnasta. Korkein kohta Sveitsissä on Dufourspitze, 4634 metriä korkea. Monet Euroopan suurimmista joista ovat yhteydessä Alppien jokivirtoihin. Ilmasto Sveitsissä jaetaan neljään vyöhykkeeseen, Alppeihin, Alppien eteläpuoleen, Mittelandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuolilla on välimerenilmasto, Alpissa sijaitsee muuten Alppi-ilmasto, eli vuoristoilmasto ja subarktinen ilmasto. Mittelandissa ja Juravuoristossa on lauhkea ilmastovyöhyke.
Kulttuuri
Sveitsissä on Ranskalaista, Italialaista ja Saksalaista kulttuuria ja kielellistä jakautumista, joten on vaikea määritellä Sveitsiläistä kulttuuria yhtenäisenä. Sveitsissä on näistä maista kaikkea sekaisin, joten yritä vain kuvitella ne yhdessä ja lisäksi vähän omia
perinteisiä kansan asuja ja Alppitorvia mukaan.
http://www.youtube.com/watch?v=kPWKI-hPxGk
Urheilu
No urheilusta voi nyt aina kertoa jotain.
Hiihto, vuorikiipeily, lumilautailu ja laskettelu ovat erittäin suosittuja Sveitsissä ja ihmiset yleensä tekee kaukaakin lasketteluretkiä ja -lomia ihan vain niitten rinteitten takia. Sveitsin luonto sopii mahdottoman hyvin talviurheiluun. Sveitsissä harrastetaan myös rattikelkkailua. Sveitsissä onkin pidetty jo kaksi talviolympialaista.
Kaikkein suosituin laji kuitenkin, niinkuin monissa muissakin maissa, on jalkapallo. Sveitsin maajoukkue on pelannut yhdeksän kertaa maailmanmestaruuskipailujen finaaliturnauksessa, joten Sveitsi pärjää hommassaan hyvin. Jääkiekko on myös suosittua Sveitsissä. Niinkuin kerroin tästä kolmikulttuurisesta maasta, niin myös urheilulajit on suositumpia joissain paikoissa enemmän, kuin toisissa, esim. saksalaisilla alueilla on käsipallo on suosittua, ja ranskankielisillä alueilla koripallo. Naisten kesken suosituin laji on lentopallo.
Perinteisiä lajejakin on, kuten Schwingen ja Hornussen. Schwingen on eräänlaista maaseudulla erityisesti suosittua painia, ja Hornussenista pitää näyttää video,
koska en osaa kuvailla sitä itse.
http://www.youtube.com/watch?v=GdIHOV6VGNU
Väestö
Perustietoja ja Kulttuurilliset ryhmät sekä kielitilanne
Kuten jo alkutekstissä kerroin, niin Sveitsissä on noin 8 miljoonaa asukasta. Sveitsi sijaitsee kolmen suuren Eurooppalaisen valtion vieressä, joista jokainen on vaikuttanut maan kulttuuriin ja kielitilanteeseen. Sveitsissä on neljä kansalliskieltä: Ranska, jota kansasta puhuu noin 20 % Sveitsin länsiosassa, Italia, jota puhuu 6,5 % etelässä, Saksa, jota puhuu noin 64 % väestöstä maan itä-, pohjois- ja keskiosissa. Retoromaania puhuu suurenmoiset 0.5 % väestöstä Sveitsin kaakkoiskantonissa. Sveitsin perustuslain mukaan kylläkin Italia, Saksa ja Ranska ovat virallisia kieliä.
Sveitsissä on Saksan kielelle oma murre, alemannimurre. Siitä murteesta taas on kehittynyt paljon lisää murteita, mutta kuitenkin sen verran samanlaisia, että niitä ymmärtää Saksan kielenä. Ranskalla tai Italialla ei kuitenkaan ole mitään murteita. Ulkomaalaiset muodostavat noin 22 prosenttia Sveitsin väestöstä. Suurin osa väestöstä on Geneven kantonissa (noin 40 %). Ulkomaalaisia on siis huikeat 1,8 miljoonaa suunnilleen. Suurin osa on heistä Eurooppalaisia kylläkin.
Italialaiset ovat ulkomaalaisista suurin ryhmä. Sveitsissä on ollut paljon keskusteluja Sveitsin avoimuudesta,
ihan niinkuin Suomessakin on ollut.
Koulutus
Sveitsin koulutukseen liittyvät päätökset ja säännöt ovat kantoneitten muokattavissa, ja kantoneissa myöskin omanlaisensa. Sveitsissä ei ole opetusministeriä. Kouluvuoden ja koulu-uran pituus on valtion päätettävissä kuitenkin ainoastaan.
Koulutuksessa on neljä astetta: esikoulu, alakoulu, kaksivaiheinen yläkoulu, korkea-aste ja aikuisopiskelu. Niinkuin Suomessa peruskoulu, ala- ja yläkoulu ovat pakollisia. Oppivelvollisuus päättyy noin 16 vuotiaana, jolloin oppilaat voivat valita 3-4 vuotta kestävä vaiheen, että haluavatko he jatkaa korkeakouluun tai ammattikouluun, tai valita, ettei opiskele enempää.
Vasta vuonna 2000 alkoi Zürichin kantoni opettaa englantia alakouluissa.
Uskonto
Sveitsissä ei ole valtionuskontoa virallisesti, vaikkakin valtauskontona toimii Sveitsissä kristinusko. Noin 75 prosenttia Sveitsiläisistä kuuluu joko Katoliseen kirkkoon tai protestanttiseen kirkkoon. Islamin uskonto on tullut Sveitsiin maahanmuuttajien mukana, ja nyt Sveitsissä on noin 4 % Islamin uskonnollisia.
Ortodokseja on noin 2 %. On paljon myös pienempiä uskontoja, joitten määrä on vain alle 0.5 %,
esim. uusapostolinen kirkko (0.38 %).
Noin 11 % Sveitsiläisistä eivät tunnustaneet mitään uskontoa
vuoden 2000 tutkimuksessa, eikä noin 4 % osallistunut.
